Markkinatutkimusliitto pähkinänkuoressa

Suomen Markkinatutkimusliitto on markkinatutkimusalan edunvalvoja, jonka jäseninä ovat Suomen johtavat alan yritykset.

Markkinatutkimusliiton jäsenyritykset noudattavat kaikessa toiminnassaan ICC:n (Kansainvälisen Kauppakamarin) ja Esomarin (The World Association of Research Professionals) laatimia tiukkoja eettisiä toimintasääntöjä, jotka määrittelevät tutkimustoimintaan liittyvät velvollisuudet ja asiakkaan oikeudet.

Liittoon kuuluu 10 jäsenyritystä. Ne ovat asiansa osaavia ja laatuun sitoutuneita tutkimuskumppaneita, joiden tekemien tutkimusten tuloksiin voit luottaa kaikissa tärkeissä päätöksissäsi.

Inspirans Oy

OIKEAT HILKAT JA VILLET TEKEVÄT LAADULLISEN TUTKIMUKSEN LAADUN

"Voi ei, lisää duunia ja piipertämistä" saattoi olla ensimmäinen ajatukseni, kun Inspiransissa alettiin valmistella laatujärjestelmään siirtymistä. Äkkiseltään tuntui helpommalta mitata konkreettisen tuotteen, liukuhihnalta putkahtavien komponenttien tai pientalorakentamisen laatua kuin työtä, joka pääosin koostuu ajattelusta ja oivalluksista. ISO 20252 kuulosti kosmetiikkatuotteen ainesosalta ja laatujärjestelmän hyödyt kvalitatiiviseen markkinointitutkimukseen erikoistuneessa yrityksessä tuntuivat kaukaisilta.

 

Tutkimuksiin osallistuu "oikeita" ihmisiä

 

Laatujärjestelmä luotiin. Siitä tehtiin oman näköinen rakentamalla se olemassa olevien ja hyväksi havaittujen käytäntöjen päälle. Laatu ikään kuin liukui yrityksen kaikkien prosessien läpi.

Erityisen tärkeässä roolissa kvalitatiivisessa markkinointitutkimuksessa ovat tutkimuksiin osallistuvat ihmiset. Ryhmäkeskustelujen osallistujat validoidaan, eli vastaavuus haluttuihin kohderyhmäkriteereihin tarkistetaan sekä rekrytointivaiheessa että ennen varsinaista ryhmäkeskustelua. Näin keskustelijat ovat aina "oikeita ihmisiä", eli he vastaavat tarkasti haluttuja kohderyhmäkriteereitä - ja Hilkat ja Villet ovat myös motivoituneita keskustelemaan kulloisestakin aiheesta. Tutkimuksen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että heiltä saatu tieto on relevanttia ja merkityksellistä. Lisäksi osallistujille kommunikoidaan selvästi, mihin he ryhmäkeskusteluun tullessaan sitoutuvat sekä miten ja mihin tarkoitukseen heidän tietojaan ja mielipiteitään käytetään. Toiminta on kaikille osapuolille läpinäkyvää.

Laatujärjestelmän myötä tämä prosessi on vielä entisestään parantunut ja hioutunut. Koska kehittäminen on keskeinen näkökulma laatutyöhön, keskustelua osallistujien 'oikeellisuudesta' käydään jatkuvasti sekä sisäisesti että yhteistyökumppaneiden kesken.

 

Laatu ei ole teko, vaan tekemisen tapa

 

Nykyään ajattelen laatujärjestelmästä toisin. Alkukankeuksien jälkeen laatujärjestelmä on helpottanut, jopa nopeuttanut ja ennen kaikkea napakoittanut arkista työtä. Käytännöt on purettu auki ja systematisoitu kaikille näkyviksi toimintatavoiksi. Laatua ei niinkään mitata tai kontrolloida, kuten aluksi ajattelin, vaan se on jokaisen vastuulla, sitä tehdään ja tuotetaan. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei arkisessa työssä aikaa kulu tiedostojen epämääräiseen etsimiseen, kaikille on selvää mikä on raportin viimeisin versio tai mistä löytyvät kunkin projektin tuotekuvat tai osallistujien validointilomakkeet. Samalla kun laatujärjestelmän vaatimien ruksien ja lomakkeiden käyttö on automatisoitunut, sen edut ovat nousseet esiin - eivätkä hyödyt voi olla näkymättä myös asiakkaille.  Määrä on jotakin, jonka voi laskea; laatu on jotakin johon voi luottaa.

 

Karoliina Seppälä

Markkinointitutkija